Mitä piipun pellitys tyypillisesti maksaa ja mitä se sisältää?

 

Katon läpiviennit kuuluvat pientalon herkimpiin alueisiin, joissa piilee suurin kosteusvaurioiden riski. Erityisesti savupiipun juuri joutuu vuodesta toiseen kovalle rasitukselle, kun sadevesi, lumi ja jää kuormittavat katteen ja hormin liitoskohtaa. Laadukkaasti tehty piipunpellitys suojaa talon rakenteita tehokkaasti. Se varmistaa, että sadevedet ohjautuvat hallitusti alas katolta ilman pelkoa yläpohjan vaurioitumisesta. Piipun pellityksen todelliset kustannukset ja työn sisältö on hyvä tuntea, sillä toimiva suojarakenne on kodin pitkäikäisyyden kannalta välttämätön sijoitus.

Onko piipun juuripelti pakollinen ja mikä sen tehtävä on?

 

Juuripelti toimii vesikaton ja piipun välisen sauman ensisijaisena suojana. Rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan, kuten Ympäristöministeriön asetusten ja pientalojen rakennusohjeiden mukaan, kaikki katon läpiviennit on tiivistettävä luotettavasti. Vesi ei saa missään olosuhteissa päästä valumaan yläpohjan puurakenteisiin.

Juuripellin toiminta perustuu painovoimaiseen vedenohjaukseen. Kun vesi valuu katetta pitkin alaspäin, juuripelti muodostaa yhtenäisen ja tiiviin pinnan. Se ohjaa veden piipun sivuitse ja estää sitä hakeutumasta aluskatteen alle. Ilman tätä mekaanista suojaa vesi löytää nopeasti reitin piipun kylkeä pitkin suoraan eristeisiin ja puurakenteisiin, mikä aiheuttaa nopeasti kalliita lahovaurioita. Kattorakenteen toimivuuden kannalta onkin välttämätöntä, että läpiviennin tiiveydestä huolehditaan. Kun katolle asennetaan laadukkaat kattoturvatuotteet ja piipunpellit, katto kestää pohjoisen vaativat sääolosuhteet vuosikymmenestä toiseen ilman vuotoriskejä.

Paljonko piipun pellitys maksaa?

 

Piipun pellittämisen hinta riippuu useista tekijöistä, eikä kaikille kohteille ole mahdollista antaa yhtä ainoaa hintalappua. Kattorakennealan toteutuneiden urakoiden perusteella tyypillinen piipun pellitystyö pientalokohteessa maksaa keskimäärin 400–1200 euroa.

Tämä hintahaarukka selittyy pääasiassa piipun koolla ja työn vaativuudella. Esimerkiksi pieni, yksihorminen piippu helposti saavutettavalla ja loivalla katolla sijoittuu hintahaitarin alkupäähän. Sen sijaan suuri, useampihorminen piippu jyrkällä ja korkealla katolla vaatii enemmän työtunteja, erikoistelineitä tai henkilönostimen käyttöä, mikä nostaa asennuskustannuksia. Myös katon materiaali (tiili, huopa tai pelti) vaikuttaa työn kestoon, sillä juuripellityksen liittäminen eri katemateriaaleihin vaatii erilaiset työvaiheet ja tiivistysmenetelmät.

Mistä materiaalien ja työn hinta muodostuu?

 

Piipun pellityksen kokonaiskustannukset jakautuvat materiaalikuluihin ja ammattityöhön. Suurin osa kokonaishinnasta muodostuu ammattitaitoisen peltisepän tekemästä käsityöstä sekä asennuksesta katolla. Kustannusrakennetta on hyödyllistä tarkastella tarkemmin, jotta hahmottaa työn eri osa-alueet.

Materiaaleina käytetään tyypillisesti laadukasta sinkittyä tai valmiiksi pinnoitettua teräspeltiä. Pinnoitettu teräspelti tarjoaa erinomaisen ruostesuojan ja kestää vaihtelevia sääoloja kymmeniä vuosia. Tämä pitää hormirakenteen kuivana ja säästää rahaa pitkällä aikavälillä, sillä piippua ei tarvitse jatkuvasti korjata. Valmiit, sarjatuotantona tehdyt piipunpellit saattavat aluksi vaikuttaa edulliselta ratkaisulta, mutta ne eivät lähes koskaan istu täydellisesti piippuun ja katon muotoihin. Paikan päällä mittatilaustyönä tehty suojapellitys ja piipunhattu takaavat täydellisen tiiveyden. Se estää tehokkaasti veden pääsyn hormiin, mikä suojaa hormia rapautumiselta ja pidentää sen käyttöikää merkittävästi.

Esivalmisteluvaiheessa peltiseppä mittaa piipun ja muotoilee pellit kanttauskoneella tarkasti kohteeseen sopiviksi, jotta kulmista saadaan täysin vesitiiviit. Itse asennustyössä varmistetaan juuren tiiveys, kiinnitetään pysty- ja vaakapellit sekä asennetaan mahdollinen piipunhattu suojaamaan hormia sateelta. Tämä vaatii tarkkuutta, oikeita työkaluja ja työturvallisuuden huolellista huomioimista.

Saako piipun pellityksestä kotitalousvähennystä?

 

Kyllä saa. Verohallinnon virallisten ohjeiden mukaan asunnon ja vapaa-ajan asunnon perusparannus- ja kunnossapitotyöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Piipun suojapellitys, juuripellin asennus sekä piipunhatun asennustyöt kuuluvat tähän kategoriaan, sillä ne parantavat ja ylläpitävät rakennuksen kuntoa.

Vähennys lasketaan ainoastaan työn arvonlisäverollisesta osuudesta. Materiaaleista, kuten teräspellistä, kiinnikkeistä tai urakkaan liittyvistä matkakuluista, ei voi saada vähennystä. Kun tilaat työn ennakkoperintärekisteriin kuuluvalta yritykseltä, voit vähentää verotuksessasi 35 prosenttia työn osuudesta. Vuotuinen henkilökohtainen enimmäismäärä on 1 600 euroa ja omavastuu on 150 euroa vuodessa.

Verovähennyksen hakeminen on helppoa, kun laskutus on hoidettu oikein. Luotettava urakoitsija toimittaa aina selkeästi eritellyn laskun, jossa työn ja materiaalien osuus on laskettu valmiiksi erilleen. Tämän ansiosta säästät aikaa ja vaivaa veroilmoitusta tehdessäsi, sillä voit syöttää suoraan laskusta löytyvän työn tarkan summan OmaVero-palveluun.

Voiko piipun pellityksen tehdä itse?

 

Vaikka monissa kodin kunnostustöissä omatoimisuus säästää kustannuksia, piipun pellityksen tekemistä itse ei suositella. Kattotyöt vaativat poikkeuksellista tarkkuutta, oikeita ammattityökaluja ja laajaa ymmärrystä kattorakenteen fysiikasta. Metallilevyjen muotoiluun tarvitaan esimerkiksi kanttikoneita, erikoispeltisaksia ja saumaustyökaluja, jotta saumoista saadaan täysin vesitiiviit ilman, että materiaali vaurioituu.

Erityistä ammattitaitoa vaatii juuripellityksen yläreunan eli niin sanotun takavuodon eston toteuttaminen. Tässä kohdassa katon lappeelta valuva vesi kohtaa esteen eli piipun muurin. Jos liitosta ei rakenneta oikeaoppisesti siten, että vesi ohjautuu esteettömästi sivulle, vesi patoutuu pellin alle ja hakeutuu suoraan kattorakenteisiin. Ammattilainen osaa mitoittaa ja toteuttaa tämän kohdan siten, että vesi poistuu katolta luonnollista reittiä painovoiman avulla.

Mistä tietää, että piipun juuren pellitys vuotaa?

 

Piipun juuren vuoto alkaa tyypillisesti erittäin hienovaraisesti. Vesi voi tihkua rakenteisiin kuukausien ajan ilman, että asuintilojen sisäkatossa näkyy vielä mitään merkkejä. Katon kunto onkin suositeltavaa tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa, jotta mahdolliset vauriot saadaan kiinni ennen suurten ja kalliiden lahovaurioiden syntymistä.

Vaurioiden ja alkavien vuotojen tunnistamiseen voi käyttää alla olevaa tarkastuslistaa:

Keväisin sulava lumimassa on yksi suurimmista rasitustekijöistä, sillä jyrkästi valuva suojalumi voi tarttua peltien reunoihin ja vääntää niitä irti paikoiltaan. Mikäli yläpohjassa havaitaan tummuneita lautoja, kostuneita eristeitä tai pehmennyttä puuta piipun läpiviennin kohdalla, korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Nopea reagointi ja vaurioituneen pellityksen uusiminen estää kosteutta leviämästä laajemmalle kattorakenteeseen.

Laadukas piipun pellitys ja siihen liittyvät suojarakenteet ovat pitkäikäinen sijoitus, joka suojaa pientalon kaikkein herkimpiä osia säävaihteluilta ja kosteudelta. Kun työ suoritetaan oikeilla materiaaleilla ja vankalla ammattitaidolla, piippu ja sitä ympäröivät rakenteet pysyvät täysin kuivina vuosikymmenten ajan. Säännöllinen kunnon seuranta varmistaa, että katto suojaa rakennusta luotettavasti kaikissa pohjoisen sääolosuhteissa.